Kalle Toivio

8.8. klo 12 Ristinkirkko

Musiikin tohtori Kalle Toivio on New Yorkissa asuva suomalais-amerikkalainen konserttipianisti- ja urkuri. Kalle Toivio voitti ensimmäisen palkinnon vuoden 2018 American Guild of Organists’n kansainvälisessä urkuimprovisointikilpailussa, joka on yksi vaativimmista ja arvostetuimmista kilpailuista maailmassa. Kalle Toivio valmistui musiikin tohtoriksi Manhattan School of Music:sta, jossa hän opiskeli yli seitsemän vuoden ajan legendaarisen urkurin McNeil Robinsonin (1943–2015) johdolla. Kalle Toivio jatkaa edelleen pianonsoiton opintojaan Nina Svetlanovan johdolla, urkujensoittoa James David Christien ja urkuimprovisointia David Briggsin johdolla. Kalle Toivio on Church of Notre Dame- kirkon urkuri ja musiikinjohtaja New Yorkissa. Tohtori Toivio toimii perustamansa Finland Chapter of the American Guild of Organists-jaoston varapuheenjohtajana. Kalle Toivio toimii urkujensoiton opettajana Manhattan School of Music:ssa, sekä pianonsoiton opettajana Stamford Music & Arts Academy:ssä.

Liput 15€

OHJELMA

Torstaina 8.8.2019
Musiikin tohtori Kalle Toivio (Church of Notre Dame, New York), Urut

TIMO KIISKINEN (s. 1960)                             Aikajana–Urkumusiikin historia yhdessä kappaleessa
”Tyypit, joilla oli peruukit ja kamppeet, ovat jo säveltäneet kaiken hyvän musiikin”
– 
(Frank Zappa)

  1.   Tempus fugit. Hesterna–Aika rientää. Eilen
  2.   Dies peracti. Ricercar undt Nachtanz–Vapaapäivät
  3.   Praeludium–Alkusoitto
  4.   Choral–Koraali
  5.   Romance–Romanssi
  6.   Distantia–Etäisyys
  7.   Postludium–Loppusoitto

JOHANN SEBASTIAN BACH (1685–1750)              Triosonaatti C-duuri BWV 529

I. Allegro
II. Largo
III. Allegro

KALEVI AHO (s. 1949)                          Kolme koraalialkusoittoa

Herr Gott, erhalt uns für und für–Herra Jumala, säilytä meidät aina
Päiwä nyt ehtii ehtoollen
Nyt ylös sieluni

IMPROVISAATIO ANNETTUJEN TEEMOJEN POHJALTA

 

Lisätietoja sävellyksistä:

Timo Kiiskinen (s. 1960): Aikajana–Urkumusiikin historia yhdessä kappaleessa

Timo Kiiskisen Timeline (”Aikajana)” on oikeastaan pedagogista musiikkia. Se on humanistinen vastaus jatkuvan tehokkuuden ja tiukentuvien opintoaikojen vaatimuksiin. Kun opiskelija soittaa tämän yhden urkukappaleen, ei tarvitse soittaa mitään muita kappaleita. Kaikki oleellinen urkumusiikin historiasta on opittu. Tarkkaavainen kuulija saattaa tunnistaa erilaisia teemoja musiikin historian varrelta. Seitsenosaisen teoksen mottona onkin Frank Zappan lausahdus: ”Tyypit joilla oli peruukit ja kamppeet, ovat jo säveltäneet kaiken hyvän musiikin.”

Musiikin tohtori Timo Kiiskinen kirkkomusiikin professori ja kirkkomusiikin aineryhmän johtaja Sibelius-Akatemiassa. Opetustehtäviensä rinnalla Timo Kiiskinen on työskennellyt monipuolisesti muusikkona mm. urkurina, cembalistina, laulusolistina, kapellimestarina ja säveltäjänä. Professori Kiiskisen opetustyön erityisenä painopisteenä liturginen musiikki, sekä kirkkomusiikin taiteellisen koulutuksen toteuttaminen ja kehittäminen. Timo Kiiskinen toimi useita vuosia Kotkan ja sittemmin Salpausselän seurakunnan kanttorina Lahdessa.

 

Johann Sebastian Bach (1685–1750): Triosonaatti Nr. 5 C-duuri BWV 529

Bach sävelsi vaikeimpiin urkusävellyksiinsä lukeutuvaa kuusi triosonaattiaan 1720-luvulla pedagogiseksi materiaaliksi; Bachin vanhin poika Wilhelm Friedemann tarvitsi vaativampaa materiaalia urkuopintojensa edetessä. Bachin oppilaiden lukumäärä kasvoi dramaattisesti Leipzigissä. Weimarissa olonsa aikana Bachilla oli oppilaita noin tusinan verran, Leipzigissä lukumäärä oli yli 70! Triosonaatit tarjosivat haastavaa materiaalia kaikkein edistyneimmille oppilaille. Teosten uusi, muodissa ollut galantti-tyyli viehätti nuoremman sukupolven opiskelijoita.

Triosonaatti nro 5 C-duuri (BWV 529) on kaikista kuudesta triosonaatista kaikkein ’galantein’. Ensimmäinen osa Allegro on ABA-rakenteeltaan melkein klassisen sonaattimuotoinen teos kahdelle huilulle ja basso continuolle. Toinen osa Largoon joidenkin lähteiden perusteella ollut tarkoitettu C-duuri Preludin ja Fuugan (BWV 545) kolmanneksi osaksi. Se näyttää olevan sävelletty ennen C-duuri triosonaatin ensimmäistä ja kolmatta osaa. Bach lopulta itse saattoikyseisenLargo-osan C-duuri-triosonaattinsa keskimmäiseksi osaksi. Toinen osa on sävellytty affektiltaan herkkään Empfindsamkeit-tyyliin, joka tuohon aikaan oli muodissa ja usein esiintyi nuoremman polven säveltäjien teoksissa. Toinen osa sisältää fuugamaisia, ritornello- ja da capo-elementtejä, yhdistäen nämä elementit kahden itsenäisen äänen dialogiin basso continuon yläpuolelle. Kolmannessa osassa on C-duuri asteikon kuuden ensimmäisen sävelen muodostama heksakordi voimakkaasti esillä, vähän samaan tapaan niin kuin Das Wohltemperierte Klavierin ensimmäisen ja toisen osan ensimmäisissä C-duuri-fuugissa.

Kalevi Aho (s. 1949): Kolme koraalialkusoittoa

Herr Gott, erhalt uns für und für-koraalialkusoitto on tilausteos projektiin, jonka tarkoituksena oli saattaa ’valmiiksi’ Johann Sebastian Bachin Orgelbüchlein-koraalialkusoittojen kokoelma. Bachin alkuperäinen suunnitelma oli säveltää 164 koraalialkusoittoa koko kirkkovuodelle, hän sai kuitenkin kokoelmasta valmiiksi ’vain’ 64 kappaletta. Kokoelmaan oli siten jäänyt 118 säveltämätöntä koraalimelodiaa. Projektissa tilattiin noiden Bachilta säveltämättömiksi jääneiden koraalimelodioiden toteuttajiksi joukko eläviä eturivin säveltäjiä Euroopassa. Projektin vetäjä William Whitehead tilasi Kalevi Aholta Orgelbüchlein-kokoelmassa säveltämättömäksi jääneen katekismus-koraalin , Herr Gott, erhalt uns für und für. Tavoitteena oli tehdä koraalialkusoitto modernilla sävelkielellä noudatellen kuitenkin Bachin käyttämiä Orgelbüchleinissä käyttämiä sävellysteknisiä menetelmiä (melodia-, kaanon- ja ornamentoitu koraali). Aho sai koraalialkusoittonsa sävellystilauksen historiallisen luonteen inspiroimana valmiiksi joulukuussa 2017 ja sen kantaesitti William Whitehead Lontoossa Royal Festival Hallissa huhtikuussa 2018.

Organum-seura tilasi vuonna 2014 urkuteoksia nuorille soittajille kahdeksalta suomalaiselta säveltäjältä. Teokset kokoelmaan julkaistiin seuraavilta säveltäjiltä: Markus Fagerudd, Juhani Haapasalo, Maija Hynninen, Timo Kiiskinen, Marzi Nyman, Olli Virtaperko, Kimmo Hakola ja Kalevi Aho. Aho sävelsi kokoelmaan kaksi koraalialkusoittoa, Päiwä nyt ehtii ehtoollen ja vuoden 1986 virsikirjan viimeiseen virren (VK 632) melodiaan sävelletyn Nyt ylös sieluni. Teoston vaatimustaso ulottuu helposta peruskurssitasosta haastelliseen musiikkiopistotasoon asti.

Vuoden 1701 Vanhassa virsikirjassa iltavirren Päiwä nyt ehtii ehtoollen sävelmä on kansantoisinto Pohjanmaalta. käytettiin nykyisen vuoden 1986 virsikirja virttä numero 557 Sinun luoksesi, Jeesus, nyt tulla suo. Tällä sävelmällä virttä on veisattu varsinkin körttiläisten keskuudessa

Nyt ylös sieluniiankaikkisuutta käsittelevän virren melodia on kansantoisinto, joka on vuoden 1986 virsikirjan viimeisen virren (VK 632) sävelmänä.. Virren teksti on ruotsalaisen Johan Kahlin käsialaa vuodelta 1745. Tämä virsi on suomalaisine sävelmineen myös Amerikan luterilaisen kirkon virsikirjassa Service Book and Hymnal. Virren sävelmä sisältyi Ilmari Krohnin ja hänen serkkunsa Mikael Nybergin keräämiin hengellisiin kansansävelmiin ja julkaistiin ensi kerran heidän kokoelmassaan Kansan lahja kirkolle (1891).