MONDAY AUG 5th at 1 p.m.
Lahti Market Place, Vapaudenkatu 7, Lahti
Grand opening of Lahti Organ Festival 2024
Sing-along “Usko-Toivo-Rakkaus”
The 3rd Organ Pipe Precision Throw World Championships
Aurora Ikävalko presenter and lead singer
ROYAL BRASS:
Pertti Nieminen
Kai Kovanen
Jorma Nieminen
Eero Seesvaara
Raimo Manninen
Free entry
The lyrics of the songs on the screen in collaboration:
Eläkeliiton Lahden yhdistys ry
KAPPALEET:
Tuuli hiljaa henkäilee
Rantakoivun alla
Ollaan niin kuin pääskyset
Vait on huulet
Käymme yhdessä ain
Niin kaunis on maa
Syyslaulu
Kaunis kotimaani
Tämä taivas, tämä maa
Satumaa
Jo joutui armas aika
TUULI HILJAA HENKÄILEE
1. Tuuli hiljaa henkäilee,
aalto vapaa välkkyilee,
pikkulintu suruton
laulelee: ”nyt kevät on!”
Vuokko kaino kuvustaan
avaa silmäns’ unestaan,
kaunokukat hymyten nousee kasteniityllen.
2. Pursi kaunis kiikuttaa
somasti sen soutajaa!
maamies peltoon pehmeään
kylvää, kyntää siementään
Lapset kukkakimpuillaan
koristavat hiuksiaan,
riemulaulu verraton
kaikuvi: “nyt kevät on!”
RANTAKOIVUN ALLA
1. Mä vielä muistan rantakoivun vihreän, kaunoisen.
Siitä kauan on aikaa niin Koivun alla kun istuttiin.
Ja unelmat kauniit muistan, armas, kahden kun haaveiltiin.
Sinun silmäsi kauniit silloin katsoi taivahan tähtösiin.
2. Vain sulle uskon, rantakoivu, suruni kaipuuni.
Ethän kertone kellekään, että jäänyt oon ikävään.
Taivahan tähdet mulle loistaa, yksin kun tänne jäin.
Sinun lohtuas kaipaan, rantakoivu, ainoa ystäväin.
OLLAAN NIIN KUIN PÄÄSKYSET
Ollaan niin kuin pääskyset:
pesä laaditaan!
Jos vain mua sä lempinet,
oon sun ainiaan.
Jos sun petturiksi nään,
murheet mulle toit;
riennän kauas etelään,
tänne jäädä voit
VAIT ON HUULET
Vait on huulet, soiton kuulet, lemmi mua
Askel armaan, kuiskii varmaan, lemmi mua
Kättäs kaunokaista, suo mun koskettaa
Riemuiten mä tunnen sen, mua lemmit vain
KÄYMME YHDESSÄ AIN
1.Muistathan, kuinka niin silloin kun me kohdattiin,
aina toistemme seurassa olla luvattiin.
Tunsin sen, enää en yksin voi vaeltaa,
yhteinen onni kun odottaa.
[Kerto]
Käymme yhdessä ain´, käymme aina rinnakkain,
vaikka esteitä on joskus tiellä kohtalon.
Voimme kaikki ne voittaa,
kun kuljemme vain tiemme yhdessä näin rinnakkain.
2. Huominen, rakkahin, meidät vie luo alttarin.
Valat nuo, jotka vannoimme, saavat sinetin.
Kun sä polvistut viereeni,
tunnemme sen onni meidän nyt on ikuinen.
[Kerto]
Käymme yhdessä ain´
3. Varmaan ymmärrät sen, kun on mennyt huominen,
polku johtava on eteen vastoinkäymisten.
Ethän pelkää, kun yhdessä kuljemme näin,
kätes voit ojentaa, ystäväin.
[Kerto]
Käymme yhdessä ain´, käymme aina rinnakkain,
vaikka esteitä on joskus tiellä kohtalon.
Voimme kaikki ne voittaa,
kun kuljemme vain tiemme yhdessä näin rinnakkain.
Tiemme yhdessä näin rinnakkain.
Tiemme yhdessä näin rinnakkain.
NIIN KAUNIS ON MAA
1. Aurinko nousee, on kastetta maassa.
Aika on herätä, nousta ja lähteä.
Kohdata ystävä kallehin.
[Kerto]
Niin kaunis on maa, niin korkea taivas.
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
ja varjoisat veet, niin varjoisat veet.
2. Päivä on kirkas, vain metsässä tuulee.
Aika on naurun ja leikin ja riemun.
Mukana ystävä kallehin.
[Kerto]
Niin kaunis on maa
3. Aurinko laskee, Jo pitenee varjot.
Aika on eron ja jäähyväisten.
Poissa on ystävä kallehin.
[Kerto]
Niin kaunis on maa
SYYSLAULU
1. Kotimatka pitkä niin, ei vastaantulijaa,
illat sammuvat kylmään hämäryyteen.
Jo tule lohduttamaan, synkkä mieli pujahtaa
syksyiltani yksinäisyyteen.
Kas, pimeähän saa sitä ajattelemaan,
mitä muuten ei muistaisi kai lainkaan.
Nyt muistan miten paljon mä tehdä tahdoinkaan,
miten vähän siitä aikaan mä sainkaan.
[Kerto]
Kiirehdi rakkain, jos rakkaus kutsuu,
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu,
pois kesän kukkaset syksy vie.
2. Etsin jotain mitä meiltä unohtunut on,
minkä avullasi löytää mä voisin.
On kesä lyhyt niinkuin haave saavuttamaton
siitä mikä oisi voinut olla toisin.
Kai tulet pian ennenkuin pimeään mä jään,
eihän kaikki kai ole mennyt hukkaan.
Jos löytäisimme toisemme, silloin ehkä nään
keinon, jolla kaiken vielä saamme kukkaan.
[Kerto]
Kiirehdi, rakkain jos rakkaus kutsuu
3. Syksyn tuuli mukanaan vie kesän muistotkin,
nyt jo turhaan kysyt, minne vie tää.
Nyt rakastan kai vähemmän kuin ennen rakastin,
mutta enemmän kuin koskaan saat tietää.
Nyt majakat me näämme, kun myrskyt raivoaa,
tuuli vaahtopäinen äänen tänne kantaa.
Ja tärkeintä on sydämemme ääntä noudattaa
ja kaikkemme toisillemme antaa.
[Kerto]
Kiirehdi, rakkain jos rakkaus kutsuu
KAUNIS KOTIMAANI
1. Mun kaunis kotimaani on vailla vertaistaan,
Kuin helmi se kirkkautta hohtaa.
Nyt linnan nään maan vierahan,
Sen loisto kuitenkaan ei harhaan voi kulkuani johtaa.
Vain missä keinui kehtoni ja leikit leikittiin,
vain sinne kuuluu juureni, ei maihin vieraisiin,
en kaukana armastain mä kohtaa.
2. Tuo kaunis kotimaani on mulla määränpää,
Käy kulkuni kohti taivaanrantaa.
On silmät neidon vieraan maan kuin tulta säihkyvää,
vaan kauneimman katseen armas antaa.
Ja siksi sinne kiiruhdan tuon leikkipaikan luo,
hän keinullaan mua oottaa ja mulle hymyn suo
Ja häntä saan käsilläin mä kantaa.
TÄMÄ TAIVAS TÄMÄ MAA
1. Täällä on pelloiksi kuokittu soita,
täällä korpia raivattu on.
Tätä kansaa ei vastukset voita,
se on sitkeä taipumaton.
Aina uudestaan kyntää ja kylvää se maan,
pistää pettua leipään, jos tarvitaan.
Kunnes kerran sen uurastus palkkansa saa,
sadon kultaisen kantaa maa.
[Kerto]
Tämä taivas, tämä maa
sillä arvoa on pysyvää.
Tämä taivas, tämä maa
sukupolvelta toiselle jää.
2. Talvet pitkät on ankarat täällä,
pellot peittelee hanki ja jää.
Töitä tehtävä on joka säällä,
vaikka kylmääkin ois pimeää.
Kevään tullen, kun aurinko yön alistaa,
silloin versovat ruohot ja kukkii maa.
Silloin Pohjolan valkeat yöt lumoaa,
valon poimia ihminen saa.
[Kerto]
Tämä taivas, tämä maa…
3. Synnyinlahjaksi saatu on voimaa,
josta muualla puutetta on.
Joka Suomea köyhäksi soimaa,
sisu sille on tuntematon.
Vaikka taipuisi, taitu ei kuitenkaan,
katajaista se on ja se kestää vaan.
Kiven harmajan kautta se tien puhkaisee,
ajat vaikeatkin hallitsee.
[Kerto]
Tämä taivas, tämä maa …
Tämä taivas, tämä maa …
SATUMAA
1. Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa,
missä onnen kaukorantaan laine liplattaa.
Missä kukat kauneimmat luo aina loistettaan,
siellä huolet huomisen saa jäädä unholaan.
[Kerto]
Oi, jospa kerran sinne satumaahan käydä vois,
niin sieltä koskaan lähtisi en linnun lailla pois,
vaan siivetönnä en voi lentää, vanki olen maan.
Vain aatoksin, mi kauas entää, sinne käydä saan.
2. Lennä laulu sinne, missä siintää satumaa,
sinne, missä oma armain mua odottaa.
Lennä laulu sinne lailla linnun liitävän.
Kerro, että aatoksissain on vain yksin hän.
[Kerto]
Oi, jospa kerran sinne satumaahan käydä vois,
niin sieltä koskaan lähtisi en linnun lailla pois,
vaan siivetönnä en voi lentää, vanki olen maan.
Vain aatoksin, mi kauas entää, sinne käydä saan.
JO JOUTUI ARMAS AIKA JA SUVI SULOINEN
Suvivirsi 571
1. Jo joutui armas aika ja suvi suloinen.
Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen.
Nyt siunaustaan suopi taas lämpö auringon,
se luonnon uudeks’ luopi, sen kutsuu elohon.
2. Taas niityt vihannoivat ja laiho laaksossa.
Puut metsän huminoivat taas lehtiverhossa.
Se meille muistuttaapi hyvyyttäs, Jumala,
ihmeitäs julistaapi se vuosi vuodelta.
3. Taas linnut laulujansa visertää kauniisti.
Myös eikö Herran kansa Luojaansa kiittäisi!
Mun sieluni, sä liitä myös äänes kuorohon
ja armon Herraa kiitä, kun laupias hän on.
4. Oi Jeesus Kristus jalo ja kirkas paisteemme,
sä sydäntemme valo, ain asu luonamme.
Sun rakkautes liekki sytytä rintaamme,
luo meihin uusi mieli, pois poista murheemme.
5. Ei vertaistasi sulle, sä lilja Saaronin.
Suo armos lahjat mulle ja kaste Siionin.
Kun Henkes virvoituksen vain sielu saanut on,
keväisen kaunistuksen se saa kuin Libanon.
6. Maan, meren anna kantaa runsaasti lahjojas,
tarpeemme meille antaa sun siunauksestas.
Suo suloisuutta maistaa myös sielun sanassas,
ain armos sille paistaa, niin on se autuas.