Kalle Toivio

Kalle Toivio

Kalle Toivio

8.8. klo 12 Ristinkirkko

Musiikin tohtori Kalle Toivio on New Yorkissa asuva suomalais-amerikkalainen konserttipianisti- ja urkuri. Kalle Toivio voitti ensimmäisen palkinnon vuoden 2018 American Guild of Organists’n kansainvälisessä urkuimprovisointikilpailussa, joka on yksi vaativimmista ja arvostetuimmista kilpailuista maailmassa. Kalle Toivio valmistui musiikin tohtoriksi Manhattan School of Music:sta, jossa hän opiskeli yli seitsemän vuoden ajan legendaarisen urkurin McNeil Robinsonin (1943–2015) johdolla. Kalle Toivio jatkaa edelleen pianonsoiton opintojaan Nina Svetlanovan johdolla, urkujensoittoa James David Christien ja urkuimprovisointia David Briggsin johdolla. Kalle Toivio on Church of Notre Dame- kirkon urkuri ja musiikinjohtaja New Yorkissa. Tohtori Toivio toimii perustamansa Finland Chapter of the American Guild of Organists-jaoston varapuheenjohtajana. Kalle Toivio toimii urkujensoiton opettajana Manhattan School of Music:ssa, sekä pianonsoiton opettajana Stamford Music & Arts Academy:ssä.

Liput 15€

OHJELMA

Torstaina 8.8.2019
Musiikin tohtori Kalle Toivio (Church of Notre Dame, New York), Urut

TIMO KIISKINEN (s. 1960)                             Aikajana–Urkumusiikin historia yhdessä kappaleessa
”Tyypit, joilla oli peruukit ja kamppeet, ovat jo säveltäneet kaiken hyvän musiikin”
– 
(Frank Zappa)

  1.   Tempus fugit. Hesterna–Aika rientää. Eilen
  2.   Dies peracti. Ricercar undt Nachtanz–Vapaapäivät
  3.   Praeludium–Alkusoitto
  4.   Choral–Koraali
  5.   Romance–Romanssi
  6.   Distantia–Etäisyys
  7.   Postludium–Loppusoitto

JOHANN SEBASTIAN BACH (1685–1750)              Triosonaatti C-duuri BWV 529

I. Allegro
II. Largo
III. Allegro

KALEVI AHO (s. 1949)                          Kolme koraalialkusoittoa

Herr Gott, erhalt uns für und für–Herra Jumala, säilytä meidät aina
Päiwä nyt ehtii ehtoollen
Nyt ylös sieluni

IMPROVISAATIO ANNETTUJEN TEEMOJEN POHJALTA

 

Lisätietoja sävellyksistä:

Timo Kiiskinen (s. 1960): Aikajana–Urkumusiikin historia yhdessä kappaleessa

Timo Kiiskisen Timeline (”Aikajana)” on oikeastaan pedagogista musiikkia. Se on humanistinen vastaus jatkuvan tehokkuuden ja tiukentuvien opintoaikojen vaatimuksiin. Kun opiskelija soittaa tämän yhden urkukappaleen, ei tarvitse soittaa mitään muita kappaleita. Kaikki oleellinen urkumusiikin historiasta on opittu. Tarkkaavainen kuulija saattaa tunnistaa erilaisia teemoja musiikin historian varrelta. Seitsenosaisen teoksen mottona onkin Frank Zappan lausahdus: ”Tyypit joilla oli peruukit ja kamppeet, ovat jo säveltäneet kaiken hyvän musiikin.”

Musiikin tohtori Timo Kiiskinen kirkkomusiikin professori ja kirkkomusiikin aineryhmän johtaja Sibelius-Akatemiassa. Opetustehtäviensä rinnalla Timo Kiiskinen on työskennellyt monipuolisesti muusikkona mm. urkurina, cembalistina, laulusolistina, kapellimestarina ja säveltäjänä. Professori Kiiskisen opetustyön erityisenä painopisteenä liturginen musiikki, sekä kirkkomusiikin taiteellisen koulutuksen toteuttaminen ja kehittäminen. Timo Kiiskinen toimi useita vuosia Kotkan ja sittemmin Salpausselän seurakunnan kanttorina Lahdessa.

 

Johann Sebastian Bach (1685–1750): Triosonaatti Nr. 5 C-duuri BWV 529

Bach sävelsi vaikeimpiin urkusävellyksiinsä lukeutuvaa kuusi triosonaattiaan 1720-luvulla pedagogiseksi materiaaliksi; Bachin vanhin poika Wilhelm Friedemann tarvitsi vaativampaa materiaalia urkuopintojensa edetessä. Bachin oppilaiden lukumäärä kasvoi dramaattisesti Leipzigissä. Weimarissa olonsa aikana Bachilla oli oppilaita noin tusinan verran, Leipzigissä lukumäärä oli yli 70! Triosonaatit tarjosivat haastavaa materiaalia kaikkein edistyneimmille oppilaille. Teosten uusi, muodissa ollut galantti-tyyli viehätti nuoremman sukupolven opiskelijoita.

Triosonaatti nro 5 C-duuri (BWV 529) on kaikista kuudesta triosonaatista kaikkein ’galantein’. Ensimmäinen osa Allegro on ABA-rakenteeltaan melkein klassisen sonaattimuotoinen teos kahdelle huilulle ja basso continuolle. Toinen osa Largoon joidenkin lähteiden perusteella ollut tarkoitettu C-duuri Preludin ja Fuugan (BWV 545) kolmanneksi osaksi. Se näyttää olevan sävelletty ennen C-duuri triosonaatin ensimmäistä ja kolmatta osaa. Bach lopulta itse saattoikyseisenLargo-osan C-duuri-triosonaattinsa keskimmäiseksi osaksi. Toinen osa on sävellytty affektiltaan herkkään Empfindsamkeit-tyyliin, joka tuohon aikaan oli muodissa ja usein esiintyi nuoremman polven säveltäjien teoksissa. Toinen osa sisältää fuugamaisia, ritornello- ja da capo-elementtejä, yhdistäen nämä elementit kahden itsenäisen äänen dialogiin basso continuon yläpuolelle. Kolmannessa osassa on C-duuri asteikon kuuden ensimmäisen sävelen muodostama heksakordi voimakkaasti esillä, vähän samaan tapaan niin kuin Das Wohltemperierte Klavierin ensimmäisen ja toisen osan ensimmäisissä C-duuri-fuugissa.

Kalevi Aho (s. 1949): Kolme koraalialkusoittoa

Herr Gott, erhalt uns für und für-koraalialkusoitto on tilausteos projektiin, jonka tarkoituksena oli saattaa ’valmiiksi’ Johann Sebastian Bachin Orgelbüchlein-koraalialkusoittojen kokoelma. Bachin alkuperäinen suunnitelma oli säveltää 164 koraalialkusoittoa koko kirkkovuodelle, hän sai kuitenkin kokoelmasta valmiiksi ’vain’ 64 kappaletta. Kokoelmaan oli siten jäänyt 118 säveltämätöntä koraalimelodiaa. Projektissa tilattiin noiden Bachilta säveltämättömiksi jääneiden koraalimelodioiden toteuttajiksi joukko eläviä eturivin säveltäjiä Euroopassa. Projektin vetäjä William Whitehead tilasi Kalevi Aholta Orgelbüchlein-kokoelmassa säveltämättömäksi jääneen katekismus-koraalin , Herr Gott, erhalt uns für und für. Tavoitteena oli tehdä koraalialkusoitto modernilla sävelkielellä noudatellen kuitenkin Bachin käyttämiä Orgelbüchleinissä käyttämiä sävellysteknisiä menetelmiä (melodia-, kaanon- ja ornamentoitu koraali). Aho sai koraalialkusoittonsa sävellystilauksen historiallisen luonteen inspiroimana valmiiksi joulukuussa 2017 ja sen kantaesitti William Whitehead Lontoossa Royal Festival Hallissa huhtikuussa 2018.

Organum-seura tilasi vuonna 2014 urkuteoksia nuorille soittajille kahdeksalta suomalaiselta säveltäjältä. Teokset kokoelmaan julkaistiin seuraavilta säveltäjiltä: Markus Fagerudd, Juhani Haapasalo, Maija Hynninen, Timo Kiiskinen, Marzi Nyman, Olli Virtaperko, Kimmo Hakola ja Kalevi Aho. Aho sävelsi kokoelmaan kaksi koraalialkusoittoa, Päiwä nyt ehtii ehtoollen ja vuoden 1986 virsikirjan viimeiseen virren (VK 632) melodiaan sävelletyn Nyt ylös sieluni. Teoston vaatimustaso ulottuu helposta peruskurssitasosta haastelliseen musiikkiopistotasoon asti.

Vuoden 1701 Vanhassa virsikirjassa iltavirren Päiwä nyt ehtii ehtoollen sävelmä on kansantoisinto Pohjanmaalta. käytettiin nykyisen vuoden 1986 virsikirja virttä numero 557 Sinun luoksesi, Jeesus, nyt tulla suo. Tällä sävelmällä virttä on veisattu varsinkin körttiläisten keskuudessa

Nyt ylös sieluniiankaikkisuutta käsittelevän virren melodia on kansantoisinto, joka on vuoden 1986 virsikirjan viimeisen virren (VK 632) sävelmänä.. Virren teksti on ruotsalaisen Johan Kahlin käsialaa vuodelta 1745. Tämä virsi on suomalaisine sävelmineen myös Amerikan luterilaisen kirkon virsikirjassa Service Book and Hymnal. Virren sävelmä sisältyi Ilmari Krohnin ja hänen serkkunsa Mikael Nybergin keräämiin hengellisiin kansansävelmiin ja julkaistiin ensi kerran heidän kokoelmassaan Kansan lahja kirkolle (1891).

 

 

 

Askelten Palo – Pasos de fuego

Askelten Palo ry on kulttuuriyhdistys, jonka tarkoituksena on tuoda esiin Latinalaisen Amerikan kulttuuria kansanmusiikin ja -tanssin välityksellä. Tanssiryhmän ohjelmistossa on monenlaisia perinteitä edustavia kansantansseja eri maista ja esiintyessään se käyttää tyylinmukaisia asuja. Esitysten ja koulutuksen ohella yhdistys haluaa edistää latinalaisamerikkalaisen yhteisön integraatiota Suomessa ja vahvistaa sen identiteettiä. Samalla se myös järjestää sekä kulttuurienvälisiä keskusteluja että tapaamisia suomalaisten ja maahanmuuttajayhteisöjen välille. Yhdistys perustettiin vuonna 2013 ja jo neljänä vuonna se on järjestänyt Helsingissä suuren ”Latin Folk Night” -shown, jossa aikuisten lisäksi myös lapsiryhmät ovat päässeet näyttämölle.

Monica Czausz

Monica Czausz

Monica Czausz

9.8. klo 14 Ristinkirkko

Monica Czausz on yksi amerikkalaisten nuorten konserttiurkurien ehdottomista kärkinimistä – toukokuussa 2016 The Diapason -lehti nimesi Czauszin kahdenkymmenen parhaan alle 30-vuotiaan urkurin joukkoon. Hän on myös voittanut lukuisia pääpalkintoja musiikkikilpailuista, kuten vuonna 2015 American Guild of Organists Regional Competition for Young Organists sekä Schweitzer Competition in the Young Professionals’ Division -kilpailuista, vuonna 2013 William C. Hall Competition, vuonna 2012 L. Cameron Johnson Competition ja vuonna 2011 Oklahoma City University Competition -kilpailuista.

Czausz on opiskellut urkujensoittoa Ricen yliopistossa Texasin Houstonissa, jossa hän suoritti musiikin kandidaatin ja maisterin tutkinnot. Ricen yliopistosta hän jatkoi sekä cembalon- että urkujensoiton diplomiopintoihin Curtis Institute of Music -oppilaitokseen Philadelphiaan, josta hän valmistui toukokuussa 2019. Urkujensoittoa Czausz on opiskellut muun muassa Alan Morrisonin, Ken Cowanin, John Rosen ja Peter Beardsleyn johdolla. Tämän lisäksi hän on opiskellut cembalonsoittoa Leon Schelhasen ja laulua BethAyn Curtisin ja Theda Torlain johdolla. Jo Czauszin opiskeluaikana hänen kykynsä noteerattiin useissa kiittävissä konserttiarvosteluissa, joissa todettiin Czauszin jopa hämärtävän opiskelijan ja ammattilaisen rajoja soitollaan – ja aiheuttavan taidoillaan todellista hämmennystä urkupiireissä. ”Tämä nuori nainen teki meihin kaikkiin suuren vaikutuksen – – Czauszin esiintymisestä välittyi taitoa, itseluottamusta, väriä, melodiaa ja energiaa, ja hän valloitti yleisön heti ensimmäisillä sävelillä”, kirjoitti William Czelusniak The Tracker – lehdessä vuonna 2016.

Czausz on työskennellyt erilaisissa urkurin ja avustavan urkurin tehtävissä useissa seurakunnissa, minkä lisäksi hän on toiminut sekä säestäjänä että kuoronjohtajana. Tällä Hetkellä Czausz työskentelee konserttiurkurina Karen McFarlane Artists -yhtiön manageroimana konsertoiden aktiivisesti erityisesti Yhdysvalloissa, mutta myös kotimaansa ulkopuolella. Czauszin merkittävimpiin esiintymisiin Yhdysvalloissa lukeutuvat niin kansalliset kuin alueellisetkinAmerican Guild of Organists -konsertit. Elokuussa Czausz esiintyy Suomen kiertueellaan Helsingissä, Kotkassa, Lahdessa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Seinäjoella.

www.monicaczausz.com

 

Liput 15€ / 10€ Eläkeläiskortilla

Kahvit ja taiteilijatapaaminen klo 13 Ristinkirkon alakerrassa!

 

 

Ohjelma:

Elokuu 9, 2019 14.00 Lahti, Monica Czausz

(10) Sechs Stücke für Klavier,Op.118,  JohannesBrahms (1833-1897)
Intermezzo in A minor,
Intermezzo in A major

Ballade in G minor                                                          arranged byCzausz

Ballade in G minor

(12) Prelude and Fugue in B minor, BWV 544, Johann Sebastian Bach (1685-1750)

(10) Arabesques, Naji Hakim (b. 1955)
Prélude
Pastorale
Libanaise
Arabesque
Litanie
Rondeau

(6) Häähymni, OskarMerikanto (1868-1924)

(5) Roulade Op. 3,No. 9, Seth Bingham (1882-1972)

(14) Suite,Op.70, PaulCreston (1906-1985)
Prelude
Prayer
Toccata

Jimi Järvinen

Jimi Järvinen

Jimi Järvinen

Jimi Järvinen (s. 1996) tulee musikaalisesta perheestä ja aloitti urkujensoiton opintonsa 8-vuotiaana Arto Ristolaisen johdolla. Myöhemmin häntä ovat opettaneet Mikael Heikius sekä Kalevi Kiviniemi sekä Pariisin Notre Dame-katedraalin urkurit Vincent Dubois ja Johann Vexo.
Järvinen aloitti uransa jo varhain,tekemällä eri seurakunnissa sijaisuuksia 11-vuotiaasta lähtien.

Urkuensikonserttinsa hän piti 14-vuotiaana Vaasan kirkossa. Ulkomaan debyyttinsä hän piti Espanjassa,konsertoiden 15-vuotiaana Madridissa Almudenan katedraalissa.

Järvinen konsertoi jatkuvasti niin solistina,kuin eri kuorojen ja orkestereidenkin kanssa. Hän on toiminut myös Lapuan Tuomiokirkon urkurina. Tällä hetkellä hän toimii Lapuan Urkufestivaalin taiteellisena johtajana ja opiskelee Strasbourgin Musiikkikorkeakoulussa Johann Vexon johdolla.

Juha Moisio

Juha Moisio

Juha Moisio

Tenori Juha Moisio on valmistunut Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi, diplomilaulajaksi ja laulupedagogiksi erinomaisin arvosanoin vuonna 1999. Lisäksi hän on suorittanut Post. Grad. opinnot ja laulun Fellowship-diplomin Lontoon Trinity College of Musicissa Englannissa. 

Moision konserttiohjelmisto käsittää liediä, kantaatteja, suurten orkesteriteosten solistiosuuksia sekä kamarimusiikkia. Tyylilajit ulottuvat vanhasta musiikista romantiikkaan ja nykymusiikkiin, fuusioon sekä avantgardeen. Moisio on tehnyt yhteistyötä lukuisien kapellimestarien kanssa ja häntä on kuultu sekä orkesterien ja kuorojen solistina että omissa konserteissa Suomen lisäksi myös eri puolilla Eurooppaa, Venäjällä ja Amerikassa.  

Suomen Kansallisoopperassa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla Moisio debytoi vuonna 2000 ja on siitä lähtien kuulunut Kansallisoopperan vakituiseen taiteilijakuntaan. Hän on esiintynyt mm. Mozartin, Straussin, Rossinin, Puccinin, Ravelin ja Stravinskyn oopperoissa. Hän on myös laulanut useiden suomalaisten oopperoiden kantaesityksissä, säveltäjinä mm. Tikka, Erkkilä ja Aho, sekä harvinaisessa Sibeliuksen Näcken-näyttämödraamassa. 

Moisio on oopperauransa ja konsertointinsa ohella myös tehnyt lukuisia levytyksiä. Hän on esiintynyt taiteilijavieraana radiossa ja televisiossa sekä erilaisissa haastatteluissa. Ariel Ramírezin Misa criollan solistina Moisiota on kuultu vuodesta 2015 alkaen eri puolilla Suomea. 

Kave Ensemble

Kave Ensemble

Kansainvälinen Kave Ensemble on muodostunut Sanna Mansikkaniemen taitavista muusikkoystävistä, joita kaikkia yhdistää kiinnostus maailmanmusiikkiin ja improvisaatioon. 

Kitaristi, säveltäjä, sovittaja ja pedagogi Dmitri Timoshenko on opiskellut Tallinnan Georg Ots -musiikkikoulussa, Turun Musiikkiakatemiassa ja Geneven Musiikkiyliopistossa Sveitsissä. Nykyisin hän työskentelee kitaransoiton opettajana ja esiintyvänä taiteilijana kotikaupungissaan Tallinnassa. Dmitri Timoshenkon kotisivut TÄSTÄ

Multi-instrumentalisti Silvo Vatanen soittaa huilun lisäksi useita Latinalaisen Amerikan perinnesoittimia kuten Andien pikkukitara charango, siku eli panhuilut ja trutruca, trumpetinsukuinen puhallinsoitin. Hän hallitsee suvereenisti monia tämän maanosan musiikkityylejä ja on työskennellyt niiden parissa jo pitkään. 

Perkussionisti João Lopes on tullut Suomeen Portugalista ja hänen käsissään pysyvät sekä klassisen sinfoniaorkesterin lyömäsoittimet että lukuisat maailmanmusiikin perkussiot. Hän jatkaa nykyisin opintojaan Sibelius-Akatemian Global Music -koulutusohjelmassa ja työskentelee freelancer-muusikkona Helsingissä. 

Kontrabasisti Saija Hostikka on kotoisin Kymenlaaksosta ja klassisen musiikin ammattitutkinnon hän on suorittanut Jyväskylän konservatoriossa. Tällä hetkellä hän opiskelee Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmässä. Klassisen ja kansanmusiikin ohella Saijan näpeissä pysyvät myös tango ja muut tanssirytmit.

Olli Kari on kysytty taiteilija ja instrumenttiopettaja harmonikansoiton ja kansanmusiikin poikkitaiteellisilla selkävesillä. Jokakoon harmonikkojen lisäksi Ollin vahvuuksiin kuuluvat niin kosketinsoittimet, monet sähköiset musiikkituotannon välineet sekä laulu. Soittohommat pianolla nelivuotiaana aloittaneena oli luontevaa yksitoistavuotiaana laajentaa haitarien ja sen myötä entistäkin monenlaisempien estetiikkojen pariin. Valmistuminen yhteispohjoismaiselta Sibelius-Akatemian, Kungliga Musikhogskolanin sekä Det Fynske Musikkonservatoriumin ensimmäiseltä Nordic Master of Folk Music -kurssilta vuonna 2011 jatkoi luontevasti kokonaisvaltaista musiikkikulttuureihin perehtymistä meillä ja muualla, tärkeimpinä opettajina muiden muassa Maria Kalaniemi, Mika Väyrynen, Ale Möller, Jonas Knutsson, Carl Erik Lundgaard ja Bo Stief.

Nykyisin Ollia työllistävät vapaana taitelijana lyhyempien projektien lisäksi mm. yhtyeet Katriina Honkanen & Tulilintu, Sari Kaasinen & Otawa, Vimma Allstars sekä Sanna Mansikkaniemen luotsaama Rokasahurit. Esiintymistoiminta on vienyt laajasti liki kaikkien Euroopan maiden lisäksi Meksikoon ja Japaniin saakka. Opetustoimet sijoittuvat tällä hetkellä Sibelius-Akatemian Folk Big Bandiin sekä PopJazz Konservatorioon, mutta tutuksi ovat tulleet konservatoriot kotimaassa kuin Tallinnan Musiikki- ja Teatteriakatemiakin. Ollia voi lisäksi kuulla monilla albumeilla ja elokuvissa sekä teatteriesityksissä, kuten tämän kesän teatteritapauksessa Rosvot -näytelmässä Nurmijärven Taaborinvuorella.